III tapaaminen 29.9.2015

Mietteet Ullan alustuksen jälkeen. Miltä tulevaisuus näyttää?

• Mahtavaa, että navetta säilyy. Foibe 5 ei siis tule tässä kohtaa. Mitä kaikkea saadaan irti navetasta?
• Kehittämisen avoimuus on kaiken A ja O
• Foiben hallituksesta aivan erilainen käsitys nyt, kun he ovat saaneet kasvot. Innostavia, tukevia, tsemppaavia, rohkaisevia ja innostavia
• Hyvä, että käytetään olemassa olevia resursseja 
• Projekti kokonaisuuudessaan on tuonut taloja ja ihmisiä yhteen 
• Kotihoidon kehittäminen hyvä juttu

Helsingissä vanhukset kokeilevat fysioterapiaa verkossa - Klikkaa Hesarin artikkeli auki

Mobiiliteknologia voi tuoda vanhusten arkeen helpotusta ja seuraa – ja kunnille säästöjä - Klikkaa Hesarin artikkeli auki

Kotihoidon ehkä paras esimerkki löytyy Hollannista. Kymmenen hengen tiimillä tietty asiakaskunta, josta se itsenäisesti huolehtii. He tuntevat asiakkaat ja tietävät miten asiakkaille rakennetaan hyvää elämää. 

Buurtzorg ja itseohjautuvan työn vallankumous: Miten tarjota halvempaa, iloisempaa ja laadukkaampaa hoitoa? - Klikkaa auki

Kehitystyön eteneminen: Mitä tapahtuu Hyvän Elämän Palvelutalon ympärillä - tämän ympärillä ei ole menossa erillisiä projekteja. On siis meidän yhteinen tehtävä rakentaa tämä kokonaisuus. 

Kaikki lähtee kirkkaasta strategiasta. Se teillä on. Onnistuneen muutoksen elementit lähtee siitä, että tiedetään, mitä ollaan tekemässä. Tämä ei vielä riitä. Pitää lähtee työstämään. Tarvitsemme siis toimintamalleja ja rakenteita. Miten konseptit rakentuu, millaista henkilöstöä täällä työskentelee, millainen organisaatiorakenne, millaiset käytännön toiminnon ja prosessit Foibessa on jne. Toimintamallit tai rakenteet eivät saa estää meitä toteuttamasta uutta strategiaa. Muutos ei rakennu poelkästään näiden varassa. Kolmas tekijä on kulttuuri. Se, mikä on Foiben tapa työskennellä ihmisten kanssa. Siis tapa tehdä töitä. Miten Hyvän Elämän kokonaisuutta pitää johtaa? Jokaiseen tarvitaan hieman erilaisia ratkaisuja. Mitä osaamista tarvitaan, jotta voidaan toimia erilaisten palvelukonseptien puitteissa. Vasta viimeisessä kohdassa on käytännön toimintatapojen muutokset. Ei riitä, että tarkkailee vain yhtä elementtiä. Kaikkia pitää tarkastella kokonaisuutena -syy-seuraussuhteita unohtamatta.

Tulevaisuuden Foibessa päästään pois ajatuksesta, jossa asukas on meidän palvelun kohteena. Ei enää kohteluajattelua. Mennään erilaisille vuorovaikutuksen kentille. Millaisia vuorovaikutuksen kenttiä meillä muodostuu esim. navetan ympärille? Sekä fyysisiä että digitaalisia vuorovaikutuksen kenttiä.

Loistavaa ideointia: Bloggaaja-mummot! Asukkaat voivat kirjoittaa omaan blogiin kuulumisiaan. Näin muodostuu avoimen digitaalisen maailman välineillä toteutettu päiväkirja, josta omaiset voivat seurata hänen Hyvää Elämäänsä Foibessa. Läheiset pystyvät seuraamaan asukkaiden kuulumisia heidän itsensä kertomina. Tämä on yksi vuorovaikutuksen kenttä - osin digitaalinen, osin fyysinen.

 Pohdintatehtävän purku

• Meidän pitäisi saada vapautettua aikaa Hyvän Elämän rakentamiselle.
• Avoimuus. Esimerkiksi Vantaan kaupungille laitettu tieto Foiben uudistetuista sivuita.
• Miten nykyinen työskentelytapa edesauttaa Hyvän Elämän tuottamista asukkaalle? Tietyt asiat pitänyt tehdä tiettyyn aikaan. Rutiineista pois totuttelu. Kokeiluna ollut esim. se, että ei ole enää suihkupäivää. Millaisilla muutoksilla vapautetaan aikaa Hyvän Elämän rakentamiselle, jos henkilöstön lisäys ei ole mahdollista -> työvuorosuunnittelulla esimerkiksi.
• Tuleeko asiakas suihkutetuksi vai pääseekö hän suihkuun? Näkökulmat.
• Milloin ruoka on kodin tiloissa ja milloin se voisi olla jossain muualla? 
• Itse tehty vai jostain tilattu? Aivan eri vaikutus itsetehdyllä. 
• Hyvä Elämä ei tarkoita kaikille samaa. Jokaisella on oma kokemuksensa Hyvästä Elämästä.
• Taitava Hyvän Elämän Valmentaja saa esille sen, mitä asukas oikeasti haluaa. Hyvän Elämän valmentaja tietää, että liikkuminen on tärkeää toimintakyvyn kannalta ja kannustaa liikkumaan asukkaalle sopivalla tavalla. 

"Olenko jonkun armoilla?" 

Sairaanhoitajan vastaanotto toimii joka (arki)päivä tiettyyn kellonaikaan. Sairaanhoitajien tiimi, joka palvelee kaikkia koteja yhteisesti? Kartanon keskeltä palvelua tuottaen. Yhtä lailla itsenäisesti asuville, kuin koteihinkin. Rakenteita pitää uskaltaa haastaa. Etenkin niissä tilanteissa, joissa resurssit ovat rajalliset.

Hallituksen ajatuksia:

Hyvä Elämä
Elämä taloissa, ruokailu. Kartanon joulu. Kerrotaan hyvästä elämästä #hashtageilla, jotta tarinat ovat löydettävissä.

Mainekuva
Nostetaan näkyville asukkaiden kokemustarinoita. Kirjoitetaan itse blogeja, autetaan asukkaita kirjoittamaan blogeja. Tämä on paljon tehokkaampi tapa kertoa tarinaa, kuin puhdas markkinointi. Tabletit kaikille. Kartanon joulun rakentaminen. Kehittäjäorganisaatiot Tuulettajat, Kirkastajat, jne. Edelläkävijyys edellyttää jatkuvaa kehittämistä, vieläpä sisältä päin.

Resurssiviisaus
Ei toiminnanohjaus, vaan työn tekeminen niin, että se tuottaa Hyvää Elämää. Sijaiskäytännön uusiminen. Yksi henkilöstö niin, että tehdään töitä eri paikoissa?

Kestävän kasvun kartano
Juttu ei ole tietojärjestelmien kehittäminen, vaan se, että miten otamme Avoimen Digitaalisen Maailman haltuumme ja miten sitä käytämme. Vapauta vanhukset, ympäristö mukaan toimintaan. Miten avaudumme ulos?

Ryhmätehtävä: 

 Projekti

• Sillä on alku ja loppu
• Sillä on suunniteltu ja määritelty aikataulu
• Siitä on suunnitelma
• Sillä on resurssit 
• Sillä on riskit 

Projektikartta

• Miksi tämä projekti kannattaa toteuttaa? Mikä muuttuu, kun projekti on tehty? Miksi kannattaa toteuttaa henkilökunnan pikkujoulut?
• Kun menemme isompiin kehittämistehtäviin, niin pitää miettiä, mitä kaikkea me voidaan tällä saada aikaan.
• Isoissa projekteissa kannattaa olla jotain glamouria mukana "tähdessä".
• Ketkä hyötyy tästä projektista? Teidän tapauksessa monissa projekteissa asukkaat ovat yksi keskeinen taho, myös läheiset sekä henkilökunta. 
• Mitä pitää ensin saada valmiiksi?  
• Paljonko tekemiseen menee työaikaa tältä projektiryhmältä? Paljonko tarvitaan rahaa?
• Mitkä ympärillä tapahtuvat asiat vaikuttavat projektiin? Miten verkkoyhteysprojektin eteneminen vaikuttaa tabletit kaikille -projektiin? Verkkoprojekti vaikuttaa tabletteihin, mutta eipä juuri toisinpäin
•  Miten resurssikapeikko taklataan? Miten varmitamme, että ennakkotiedota saadaan lähtemään ajoissa?

Mitkä kolme odotusta tablettien käyttöönottoprojektille?
Asukkaat odottaa tekemistä, viihtyvyyttä ja kommunikointia ulkomaailmaan.
Läheiset odottaa tiedon kulkua, yhteydenpitoa ja viihtyvyyttä.
Henkilökunta: Aikaa menee kysymyksiin vastaamiseen

Mitä pitää ensin saada valmiiksi? 
Ryhmä1
Koneet pitää olla nimettyinä
Mieltymykset suurinpiirtein. Perussetti sovelluksia + asiakkaan toivomukset
Tiedotus läheisille
Koulutusta henkilökunnalle

Ryhmä 2
Ennakkotiedotus
Verkkoyhteys kunnossa
Tabletit ovat saapuneet
Valmistellaan jakoon ja jaetaan ne
Opastetaan henkilökuntaa niiden käytössä
Henkilökunta opastaa asukkaita

Ryhmä 3
Ennakkotiedottaminen
Verkko
Perusasennus (sovellukset ym.)
Nouto (toimisto, asunto)
Pikakäyttöohje + opastus
Kuka asentaa "perussetin"? Toimittaja?




Kotitehtävät: Kirjatorin toinen kierros tehtynä