IIII tapaaminen 19.11.

Ideointi ja ideasta tuotteeksi 
Mika Kortelainen

 Tuotekehityksestä..

• Tarvitseeko kaikella kehittämisellä olla tarkoin määritellyt tavoitteet? Ei välttämättä
• Kun opinnäytetyötä tekevät opiskelijat asettavat työlleen päämääriä ja päätyvätkin lopputuloksena erilaisiin tavoitteisiin, niin he saattavat pettyä
•  Tarvitsemme kentän, jossa pelataan, mutta lopputulosta ei välttämättä kannata päättää etukäteen

Mika kertoo esimerkin kolmesta leidistä. He olivat opintojaksolla innovaatio ja yrittäjyys. Siellä tutustuttiin maailmalta löytyneihin innovaatioihin. Jossain vaiheessa leidit keksivät, että he haluavat keksiä paistinpannun, joka auttaa kokkaajaa paistamaan pihvinsä oikein ja haluamansalaiseksi, esim. medium miinus. Kun he saivat ensimmäisen prototyypin käsiinsä, niin silloin kehittämistyö vasta konkretisoitui todella vahvasti. Mika pyysi heitä kuvaamaan tuotekehitystyönsä prosessin ja tällainen syntyi:

He saivat monesti prototyyppiasiantuntijalta palautetta, että "ei onnistu" ja välillä pohdittiin tosiaan kehittämisen jatkamista. He eivät olleet insinööri-, vaan liiketalouden opiskelijoita. He kuitenkin keksivät aina uusia ajatuksia ja vuoroin he olivat luovuttamassa. Tuote ei ole vielä kaupoissa eikä välttämättä ikinä tulekaan, kuka tietää. Mutta kehittäminen on tällaista. Meidän pitää jatkuvasti altistaa tekemistämme muiden arvioinnille, vaikka joutuisimmekin suohon. Mutta milloin pitää luovuttaa? Tyson teki useita tuhansia prototyyppejä pölynimuristaan ennen sen kauppoihin pääsemistä. 

Tuotteistaminen

• Hyvä idea ei vielä ole mitään
• Pikatuotteistus: Äkkiä markkinoille, ei suunnitella yksityiskohtia liikaa. Lähdetään tarjoamaan ja jos siltä näyttää, että kysyntää ei löydy, niin turha jatkaa
• Ylihintaista tuotetta ei voi myydä, vaikka se olisi kuinka hyvä 

Mazer

• Yhdysvaltalainen professori Mazer teki testin, jossa hän mittasi opiskelijoiden aivokäyriä
• Kun aivokäyrät olivat alimmillaan, niin opiskelijat eivät olleet nukkumassa, vaan luennoilla  

 Miksi tuotekehitystä pitää tehdä?

• Maailma ympärillä muuttuu, jolloin se aiheuttaa organisaation ympärille paineen muuttua mukana
• Se voittaa, joka parhaiten vastaa muutoksen tuomiin haasteisiin, selviää

• "Innovaatiot demokratisoituu": Innovaatiosta ja kehittämistoiminnasta tulee kaikkien oikeus ja velvollisuus
• Kun kehitystyötä tekee se henkilö, joka varsinaista työtäkin tekee, saa varmasti kehitettyä omaa toimintaansa
• Tuotteiden ja palvelumallien toimintamallit elinkaaret lyhenevät jatkuvasti

Tulevaisuuden tuotteet ja palvelut 

• Pirstaleisuus ihmisten ostokäyttäytymisessä näkyy jo nyt
• Mietitäänpä siiderihyllyjä 15 vuotta sitten -  Enenn omena ja päärynä, nykyään loputon määrä vaihtoehtoja
• Rahaa voi nykyään tehdä paljon pienemmillä markkinoilla

• Omissa kehitystöissä on hyvä pitää mielessä se, että joskus voi olla viisaampaa lähteä kehittämään tuotetta tai palvelua pienemmille markkinoille

• Nykyään kannattaa tosissaan miettiä työmäärää, jonka tekee ennen varsinaista kaupantekohetkeä

 Erilaisia muutoksia

Trendien leviäminen

• 5 % näyttää olevan ydin sille, että homma lähtee oikeasti kasvamaan. Idea siis lähtee kantamaan ja elämään pienen populaation mukana

• Onko tärkeämpää saada pieni ja aktiivinen porukka viemään asioita eteenpäin? Vai yritetäänkö aktivoida huomattavasti suurempi ja passivisempi joukko?

Otetaan pieni pohdinta. Mitkä asiat muuttuvat varmasti ja nämä pysyvät varmasti entisellään? Tällaisia ajatuksia nousi:

Esimerkki muutoksesta opintojen hallinnossa

• Yrityslabra: Ei enää luentoja, vaan aitoja projekteja yrityksissä ja teoriaraportteta
• Muutosprosessi lähti liikkeelle perusmittareista, jotka eivät olleet kunnossa
• Koko systeemi muutettiin
• Lähtökohtaisesti opiskelijalle sanotaan, että mene tälle kurssille tai opiskelija itse valitsee kurssinsa, jossa sisältö on päätetty etukäteen. Kurssi suoritetaan ja sitten arvioidaan onnistuminen
• Yrityslabrassa toteutetun muutoksen myötä opiskelija tekee ensin opintoprojektin, joka arvioitiin ja sitten vasta valittiin sopiva opintojakso, johon projekti liittyi

• Fyysinen ympäristö ei ollut enää luokkahuone, vaan "konsulttimainen" työympäristö
• Opiskelijoilla oli omat avaimensa tilaan ja heillä oli melkein täysin vapaa kulku
• Sosiaalinen ympäristö rakennettiin rennoksi ja tasa-arvoa korostavasti, niin opiskelijan ja opettajan, kuin opiskelijan ja yrittäjän välillä
• Valinnan vapaus korostui -> valmistuttiin nopeammin
• Ohjaajan roolin olennaisin juttu oli se, että opettajasta tuli ohjaaja ja ohjaaja pysti olemaan joku muukin, kuin opettaja 
• Erilaisia toimintajärjestelmiä. Tietojärjestelmiä ei muutettu, mutta muutettiin ajatusmalli tietojärjestelmiin sopiviksi. Opiskelijoiden tueksi luotiin projektijohtamisen malleja

Kannattaako kehittäminen?
Paljon puhutaan innovaatiosta ja kukaan ei kerro mitä se on. Se on mystifioitu niin, että kukaan ei enää tiedä sen tarkoitusta. Siltala (2010) määrittää innovaation ideaksi, tuotteeksi tai käytännöksi, joka koetaan uudeksi. Innovaatioille on olemassa useita erilaisia luokituksia. Kaikkea pitäisi pystyä innovoimaan ja silti savuverhon taakse jää se, että mitä oikeasti ollaan tekemässä. Välillä kannattaa myös kopioida parhaat palat. Ota tarvitsemasi palat ja jalosta niitä eteenpäin.

Osa innovaatioista ei koskaan johda mihinkään, sillä ne saattavat jäädä mitä erilaisimpiin kuiluihin, esim. rahoitusta ei myönnetä.

Aikuisuus estää - järkiperäinen ja luova?
Kehittämistyössä suljetaan helposti pois oleellisia juttuja, joita miettimällä voidaan saada parempia ratkaisuja. Otetaan pienryhmissä mietintä siitä, minkälaisista elementeistä muodostuu hyvät lasten juhlat?

• Kaverit
• Herkut
• Ohjelma, vielä vaiheessa
• Leikit, esim. onginta 
• Lelu
• Kysytään lapselta toiveista
• Yllätyksiä
• Kiva teema
• Lahjoja sankarille
• Kohokohdat 

Lapset eivät välttämättä osaa toivoa tai kysyä kaikkia asioita. Asiakkaatkaan eivät välttämättä aina tiedä haluamaansa.  Jatketaan pohdintaa. Mitkä asiat ovat kiellettyjä lastenjuhlissa? 

• Vaaraa aiheuttavat asiat
• Alkoholi
• Tulitikut 
• Kiusaaminen
• Paikkojen hajottaminen
• Huumeet
• Kiroilu
• Tappeleminen 
• Kaalikeitto
• Seksi  
• Naapurien häiritseminen
• Räjähteet
• Aseet
• Puukot
• Tupakointi
• Maalit 
• K-18 pelit ja videot 
• Kiristäminen
• Pääsymaksu

Havainnon kanssa olennaista ei ole se, kenen näkökulmasta juhlat järjestetään. Pointti on siinä, että jätämme osan asioista kehittämisen ulkopuolelle, koska ne eivät kuulu sinne. Esimerkiksi kiristämisleikki, ei ole Mika ikinä kokeillut. Voisiko kiusaamisesta tehdä leikin, jossa kiusataan yhtä kerrallaan? Otetaanpa esimerkiksi puukot. Mikan lapsen synttäreistä laitettiin kutsut, joissa luki, että oma puukko mukaan. Opastetusti teimme kaarnaveneitä. Helposti hylkäämme ajatuksen puukoista, koska se aiheuttaa vaaraa. Entäs tulitikut? Entä, jos harjoitellaankin nuotion sytyttämistä? Kehittämistyössä ei saisi sulkea pois asioita siksi, että ne eivät ole jotenkin hyväksyttäviä tai niihin liittyy riski tai ajatys ylimääräisestä työstä. Entäpä kiroiluteltta, johon mennään yksi kerrallaan. Kukaan ei kuule lapsen noitumista, mutta kaikki tietävät mitä telttaan mennyt lapsi siellä tekee.

Firman pikkujouluihin laitettiin pääsymaksuksi 2€. 100 ihmistä jätti tulematta sen takia. Samat 100 ihmistä aina haukkui edellisiä juhlia. Eli tällä tavoin voidaan ehkä karsia pois niitä, joita ei muutenkaan kiinnostaisi.   

Mitkä asiat organisaatiossanne syystä tai toisesta on kiellettyjen asioiden listalla tai estää teitä tuotekehitystöidenne osalta?

• Lakien ja sopimusten rikkominen
• Esim. työaikalaki
• Sopimukset ja lait on hyvä erottaa toisistaan
• Vastustus
• Voi olla eri asia, kuin työilmapiiri
• Resurssit 
• Ei ole aikaa kehittämiselle
• Voiko rahan hommata jostain muualta?
• Huono suunnittelu
• Työilmapiirin tulehtuminen
• Mitä vastaatte, jos joku sanoo omaavansa hyvän uuden idean?
• Mitä voi tehdä kehittämistä vastustavalle työilmapiirille? Lähdetään vain kehittämään
•  Vanhat perinteet ja periaatteet
• Läheisten vastustus
• Otetaan mukaan kehittämään vastustuksen poistamiseksi
• Millä keinoin otetaan mukaan?
• Maineen tahriminen
• Oman työn tai työpaikan haukkuminen
• Onko maineen tahrimista se, että tehdään asioita uudella tavalla, joista lehdet aloittavat silmittömän rummuttamisen?

Kehittämisresurssi  

• Harvoin pysähdymme miettimään, että ketkä mahdollistavat projektimme onnistumisen?
• Ketkä ovat oikeasti käyttäjiä?
• Ketkä on kehittäjiä? Minä? Onko kehittäjä joku muu henkilö tai organisaatio?
• Ketkä hyödyntää lopputuloksia? Käyttävä vai joku muu?

Käyttäjäkeskeisyys: asiantuntija kertoo asiakkaalle mitä tämä tarvitsee
Asiakaslähtöisyys: kehitetään yhdessä asiakkaan kanssa

• Eivät ole eriarvoisia
• Hyvä ymmärtää niiden ero ja käyttötarkoitukset ja -mahdollisuudet

Ketkä voivat kehittää teidän tekemistä?

• Asukkaat
• Läheiset voivat olla iloisia, jos löytyy muoto, jolla auttaa
• Vapaaehtoiset
• Opiskelijat
• Seurakunnat 
• Yhdistykset ja järjestöt 
• Joskus voi olla tarpeen se, että täysin ulkopuolinen tulee antamaan kehittämisehdotuksia. Ulkopuolinen katsoo asioita aivan toisin 

Uusi toimintajärjestys 

Kuka on asiakas? 

• Palvelun käyttäjät 
• Palvelun ostajat

Kenen kanssa kehitämme palveluita, maksajien vai käyttäjien? Molempien kanssa kehitämme, mutta hieman eri näkökulmasta. Mietitäänpä matkapuhelinliittymiä ja lapsia. Kummalle markkinoidaan uusia palveluita? Lapsille vai maksajille? Lapsille, siis jos se olisi laillista. Lapsi puhuisi maksajan ympäri. 

Jos teidän tapaukessa palvelun käyttäjä on tyytyväinen ja maksaja tyytymätön, niin mihin maksaja on tyytymätön? 

• Ehkä syyllisyys siitä, että ei voi itse hoitaa

Meidän pitäisi miettiä keinoja ilmaista käyttäjän tyytyväisyys palvelun maksajalle. Johtuuko osa tyytymättömyydestä tiedon puutteesta? Informoimmeko käyttäjiä, maksajia ja maksun seuraajia?
Yksi asia, joka tekee tämän vielä monimutkaisemmaksi:

Opiskelijoilta kysyttiin, että missä he kokivat olevansa aitoja asiakkaita. Vastaus oli kuntosaleilla. Aina, kun salilta on pois vähän aikaa, niin osasta saleista soitetaan perään ja kysytään, että onko kaikki ok. Osasta saleista taas kysytään pienen tauon jälkeen, että oletko ollut jossain. Miten saisimme teidän organisaatiossa välitettyä tätä samanlaista tunnetta?

Mitä uusia rahantekomahdollisuuksia pystytte löytämään?

• Hintojen nostaminen
• Sairaanhoitajan vastaanotto maksulliseksi
• Oheispalvelut
• Esim. aulabaarin palvelut
• Kaikki tilat maksimaaliseen käyttöön
• Markkinointia ulkopuolelle -> tiloista ei tiedetä
• Osa tiloista tyhjillään: Kuntosali, uima-allas, takkahuone 
• Esim. kuntosalille jäsenkortit?
• Kenen vastuulla on tuotteistaa tilojen käyttöä?
• Markkinointimateriaalia oltava!
• Ostaja ei voi tehdä ostoponnisteluja, jos hänellä ei ole tietoa!
• Kalenterit
• Hoitsukalenterit
• Asukaskalenterit
• Toimii myös viestintämateriaalina  
• Palveluiden vajaakäyttö
• Asukkaat eivät käytä kaikkia palveluita
• Pitäisikö kysyä asukkailta, että mitä palveluita kaivataan lisää?
• Palautelaatikko on aika passiivinen ratkaisu
• Yhteistyössä oppilaitoksen kanssa asukkaiden haastattelut
•  Kauppapalvelu
• Tilataan tukusta ja myydään palveluna asukkaille TAI
• Lähdetään asukkaan kanssa kauppaan 
• Nuori yrittäjyys?
• Vuoden ajan, liikevaihdon alitettava alv. raja
•  Hyväntekeväisyyskonsertti
•  Ei ehkä pelkästään Foibelle, vaan koko toimialan vuoksi
•  Elämykselliset lastenjuhlat
• Esim. Vanhan Ajan lastenjuhlat
• Uinnin mainostaminen samalla
•  Iltapäiväkerhoista
• Pilotti pienellä määrällä koululaisia
• Lastenvahdeiksi opiskelijaharjoittelijat, vapaaehtoiset jne.

Mitä jäi mieleen, mitä viette mukaan tästä päivästä?